Menesty väittelyissä timanttisella argumentoinnilla

Retoriikka ei ole suinkaan pelkkää tunteisiin vetoamista. Kaikkien antiikin retoriikan opettajien kirkas viesti oli, että puheessa pitää olla sellaisia perusteluja, jotka vetoavat kuulijoiden järkeen.

Argumentaatio, eli väitteiden ja perusteiden muodostama kokonaisuus, on mahdottoman laaja alue, josta on kirjoitettu kokonaisia kirjoja. Aiheesta löytyy myös rutosti tekstiä netistä, myös suomeksi.

Nyt en pyrikään tyhjentävään esitykseen vaan tarjoilen tarkasti kohdennettuja annospaloja, joilla huippuhujaksi mielivä pääsee alkuun argumentaation saralla.

Hyvän argumentaation tunnusmerkki on siinä, että sekä väite että sen tueksi esitetyt perustelut ovat tosia ja että päättely on virheetöntä. Mikäli onnistut esittämään tällaisen argumentin, sitä vastaan on vaikea sanoa mitään.

Yleensä asiat eivät ole kuitenkaan näin onnellisesti. Argumentaatio on monesti haavoittuvaista, ja saattaapa se sisältää monenlaisia virheitäkin.

Seuraava esimerkki kuvaa pätevää päättelyä:

Väite: Alkoholi on myrkky.
Perustelut: Myrkky on aine, joka aiheuttaa sairautta ja kuolemaa. Alkoholi aiheuttaa sairautta ja kuolemia.

Tätä vastaan tuskin kukaan asettuu. Mutta seuraava väite perusteluineen herättää jo enemmän vastalauseita:

Väite: Alkoholin myynti tulee kieltää Suomessa.
Perustelut: Alkoholi on myrkky, joka aiheuttaa kuolemia. Tällaiset myrkyt eivät saisi olla vapaasti kaupan.

Vastalauseita voi esittää kokonaisen liudan. Esimerkiksi, kuinka niin myrkkyjä ei saisi myydä? Onhan meillä kaupat pullollaan erilaisia aineita, jotka takuulla tuhoavat terveyden, jos niitä nauttii. Eikö ole myös jokaisen yksilön vastuulla, mitä ja kuinka paljon huuhtoo kurkustaan alas? Kieltolakia on kokeiltu: seuraukset eivät olleet kehuttavat.

Opimme tästä, että omaa argumentaatiota kannattaa trimmata. Pohdi etukäteen mahdolliset vasta-argumentit ja pyri vastaamaan niihin, ennen kuin ne tekevät tuhotyötä kuulijoiden mielissä.

Pyri esittämään asiasi mahdollisimman yksiselitteisesti – tiiviisti, ei löysästi. Etsi väitteellesi sellaiset perusteet, joita mahdollisimman monet kannattavat.

Oman argumentoinnin kanssa kannattaa olla tarkkana senkin takia, että toisinaan itse kukin saattaa sortua loogisiin kömmähdyksiin. Seuraava argumentti on hyvä:

Kaikki kalat osaavat uida. Lemmikkihaukeni Leevi on kala. Niinpä Leevi osaa uida.

Perusteet (tai premissit) ovat totta, ja päättely on virheetöntä. On mahdotonta, että johtopäätös olisi väärä, jos nuo perusteet pitävät paikkansa. Seuraava argumentti menee sen sijaan metsään:

Susikoira Roi on kissa. Kaikilla kissoilla on karvoitus. Niinpä susikoira Roilla on karvoitus.

Päättely etenee muodollisesti oikein ja johtopäätöskin sattuu olemaan vahingossa oikea, mutta argumentti on kaikkea muuta kuin hyvä, koska ensimmäinen perustelu on virheellinen (ja itse asiassa toinenkin – karvattomia kissarotuja on olemassa).

Mikä seuraavassa on vikana?

Aina kun postinkantaja tuo aamun lehden, susikoira Roi haukkuu. Susikoira Roi haukkui tänä aamuna kello 5. Niinpä postinkantaja toi lehden viiden maissa aamulla.

Ensimmäinen virke on muotoa ”Aina kun A niin B.” Mutta tätä ei ole luvallista kääntää toisin päin: ”Aina kun B niin A.”

Voi hyvin olla, että susikoira Roi haukkui jostain muusta syystä: ehkä se näki pahaa unta tai havahtui ulkoa kantautuneeseen meluun. Roin haukkuminen saattaa kieliä lehdenjakajan käynnistä, mutta näin ei välttämättä ole.

Logiikan ammattilaiset kutsuvat kyseistä argumentaatiovirhettä takajäsenen vahvistamiseksi. Samankaltainen virhe on etujäsenen kielto:

Aina kun postinkantaja tuo aamun lehden, susikoira Roi haukkuu. Huomenna ei jaeta lehteä, joten Roi on hiljaa koko huomisaamun eikä hauku.

Toiveikas ajatus, mutta Roi saattaa silti haukahdella jostain muusta syystä.

Nämä esimerkit osoittavat, että löysään argumentaatioon on helppo sortua. Niinpä tarvitaan kriteerejä siihen, kuinka voimme helposti erottaa huonot argumentit hyvistä.

Paras argumentti on tietenkin sellainen, joka on aivan aukoton; sellainen, jota vastaan ei voi pullikoida. Tällaista argumenttia kutsutaan pitäväksi (engl. sound).

Pitävällä argumentilla on kaksi tuntomerkkiä:

argumentti on pätevä (engl. valid) JA sen premissit (tai perusteet) ovat tosia.

Tarvitsemme heti perään pätevän argumentin määritelmän:

Pätevä argumentti on sellainen, jossa johtopäätös ei voi mitenkään olla väärä, JOS premissit ovat tosia.

Katso uudestaan argumentti Leevi-hauesta. Leevi on kala, ja jos kaikki kalat osaavat uida, on väistämätöntä, että myös Leevi osaa uida.

Tämä on siis pätevä argumentti.

Jotta voimme julistaa sen myös pitäväksi, meidän tulee vielä tarkastella, ovatko sen premissit tosia. Nähdäkseni ne ovat. Hauet ovat kaloja, enkä ole ikinä kuullut kaloista, jotka eivät osaisi uida. Niinpä argumentti Leevi-hauesta on sekä pätevä että pitävä.

Häsmäisen asiasta tekee se, että on olemassa päteviä argumentteja, jotka eivät kuitenkaan ole pitäviä.

Katso uudestaan argumenttia susikoira Roista, joka oli (muka) kissa. Siinä molemmat premissit ovat epätosia. Se että johtopäätös näyttää pitävän paikkansa, on vain hämäystä. Kyseinen argumentti ei selvästikään ole pitävä.

Mutta argumentti on kuitenkin pätevä! Jos nimittäin olisi niin, että susikoira Roi olisi kissa ja mikäli kaikilla kissoilla olisi karvoitus, susikoira Roi -kisulla olisi välttämättä myöskin karvoitus.

Kissa-Roi-argumentin huonouden tunnistaa helposti, mutta joskus argumentin onttous on salakavalampaa:

Kaikki koirat osaavat haukkua. Susikoira Roi on koira. Niinpä susikoira Roi osaa haukkua.

Argumentti on pätevä, ja sen voisi hätäinen loogikko julistaa pitäväksi, ellei hoksaisi sitä, että ensimmäinen premissi on virheellinen. Kaikki koirat eivät nimittäin osaa haukkua.

Parhaan argumentit –  pitävän argumentin – tulee siis olla pätevä ja sen premissien tulee olla tosia. Mutta on olemassa myös argumentteja, jotka eivät ole päteviä (eivätkä siten myöskään pitäviä), mutta ovat silti vahvoja.

Epäpätevän argumentin vahvuus tai heikkous tulee aina erikseen arvioida. Tässä kriteerit:

Argumentti on vahva, mikäli on hyvin epätodennäköistä, että sen premissit ovat tosia ja johtopäätös epätosi.

Vastaavasti heikko argumentti voidaan määritellä seuraavasti:

Argumentti on heikko, mikäli on hyvin todennäköistä, että sen premissit ovat tosia ja johtopäätös epätosi.

Jälleen kerran esimerkit selventävät asiaa. Ensin mallikappale vahvasta argumentista:

 Suomessa lukutaito on käytännössä 100%. Naapurin Irma on ehta kantasuomalainen. Irma osaa kyllä lukea.

Argumentti ei ole pätevä. Premissit ovat tosia, mutta on olemassa hyvin pieni mahdollisuus, ettei Irma osaakaan lukea. On siis hyvin epätodennäköistä, että argumentin johtopäätös olisi epätosi. Niinpä argumentti on epäpätevyydestään huolimatta varsin vahva.

Seuraavassa heikko argumentti:

Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea. Pasi on varusmiespalveluksen käynyt Suomen kansalainen. Niinpä Pasi osaa laulaa ulkomuistista Porilaisten marssin.

Jälleen epäpätevä argumentti. Tällä kertaa premissit ovat tosia mutta johtopäätös on hyvin epätodennäköinen. Vaikka suomalaisten maanpuolustustahto onkin keskimäärin korkea, voi olla, ettei Pasi itse arvosta maanpuolustusta lainkaan. Vaikka Pasi kuuluisikin maanpuolustushenkisiin suomalaisiin, ei hän kuitenkaan välttämättä osaa Porilaisten marssin sanoja ulkoa. Ja vaikka osaisikin, ehkä hän ei osaa laulaa.

On tietenkin mahdollista, että Pasille maanpuolustus on sydämen asia ja että tämä asenne on innoittanut häntä opettelemaan laulamaan Porilaisten marssin ulkoa. Se on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Argumenttia voikin kutsua hyvällä syyllä heikoksi.

Mitä olemme oppineet?

  1. Trimmaa argumentaatiosi mahdollisimman timmiksi. Löysät argumentit on helppo kumota.
  2. Paras argumentti on pitävä argumentti. Se on sekä pätevä että sen premissit ovat tosia. Tällaiset ovat tosielämän vuorovaikutustilanteissa kuitenkin harvinaisia.
  3. Suurin osa argumenteista on muodollisesti epäpäteviä, siis sellaisia, johon vastapuoli voi huomauttaa, että asiat voisivat hyvin olla toisinkin. Epäpätevyys ei ole kuitenkaan väistämättä huonouden merkki. Argumentti saattaa olla silti vahva. Pyri sellaisiin argumentteihin.

Seuraavassa postauksessa nostan esille (lisää) argumentaatiovirheitä. Ne kannattaa tuntea siksi, että niitä osaa itse välttää, mutta myös siksi, että näin saa helposti vastapuolen kiinni pehmoisista puheista.

One thought on “Menesty väittelyissä timanttisella argumentoinnilla”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

10 − 8 =