”Jumaltermit” ovat retoriikan ydintä

Tämän aamun Huomenta Suomi -ohjelmassa haastateltiin tohtori Jouni Tilliä sodan retoriikasta. Keskustelu sai kimmokkeen Tillin tuoreesta kirjasta Suomen pyhä sota (Atena).

Tilli on tutkinut, minkälaisilla sanoilla papisto puhui jatkosodan aikana hyökkäyksen puolesta. Perusteluja hyökkäyssodalle löydettiin myös Raamatusta.

Uskonnollinen retoriikka sotaan kiihottamassa on ajankohtainen aihe, kun katsahtaa vähänkin, mitä Lähi-idässä parhaillaan tapahtuu. Haastattelussa löydettiin yhtymäkohtia myös siihen, mihin sävyyn länsimaissa puhutaan Venäjän nykyhallinnosta länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen vihollisina.

Itseäni jäi hieman hämmentämään se, miten haastattelussa käytettiin vinhaan vilahdellutta käsitettä ”jumaltermi”. Jäin käsitykseen, että ainakin haastattelija viittasi tällä uskonnolliseen puheenparteen. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa.

Jumaltermi, ”God-term”, on viime vuosisadan retoriikan jättiläisen, Kenneth Burken, käyttämä käsite, joka pureutuu retoriikan ytimeen. Sillä ei tarkoiteta niinkään uskonnollista puhetta, vaan sillä tarkoitetaan puheessa esiintyvää arvokäsitettä, jota vastaan on kenenkään vaikea sanoa mitään.

Burke on tunnetusti vaikeaselkoinen ajattelija, mutta ajatus jumaltermistä on sen verran hieno, että asiaa on hyvä selvittää hieman tarkemmin. Ajatus menee suurin piirtein seuraavasti:

Puhuessamme tuomme esille arvojamme. Arvoissa on kyse hyvän ja huonon erottamisesta, jolloin syntyy arvojen hierarkkinen järjestys. Hierarkia merkitsee sitä, että joku arvo on hierarkian huipulla. Se on arvo, jonka alle muut arvot ovat alistettuja, ja johon muut arvot pohjautuvat. Tätä arvoa Burke kutsuu jumaltermiksi.

Yleisöstä riippuu se, mikä kussakin puheessa valikoituu jumaltermiksi. Jumaltermit ovat tyypillisesti sellaisia, joita kaikki arvostavat ja joita on vaikea vastustaa joutumatta epäilyttävään valoon.

Tällaisia jumaltermejä voivat puheessa olla esimerkiksi vapaus, tasa-arvo, hyvinvointivaltio ja yhdenvertaisuus. Näitä käsitteitä kannattavat lähes kaikki, ainakin periaatteen tasolla. Siksi valistuneet puhujat käyttävät niitä tietoisesti omassa retoriikassaan.

Jos puhuja kykenee yhdistämään kannattamansa asian jumaltermiin, hänen asiallaan on hyvät mahdollisuudet menestyä. Jumaltermistä tulee ikään kuin takuu siitä, että puhujan edistämä näkemys on hyvä ja oikea. Puhujan näkemystä vastaan on vaikea hyökätä, koska silloin tulee helposti hyökänneeksi myös jumaltermiä vastaan.

On hyvä olla tietoinen jumaltermien olemassaolosta ja siitä, kuinka ne toimivat retoriikassa. Tämä tekee meistä myös valistunutta yleisöä. Kun olemme kriittisiä ja tarkkaavaisia, kykenemme arvioimaan, mikä kussakin puheessa on jumaltermi.

Jumaltermi ei estä sitä, etteikö puhujan kanssa voisi olla eri mieltä. Tällöin kannattaa tarkastella, minkälaisen yhteyden puhuja luo jumaltermin ja ajamansa asian välille. Onko linkki perusteltu?

Monesti voidaan esittää oikeutettua kritiikkiä, ettei puhujan edistämä asia tosiasiassa luo vapautta, aja tasa-arvoa tai tue yhdenvertaisuutta. Voidaan esittää myös filosofisempaa kritiikkiä ja arvioida, mitä näillä jumaltermeillä todella tarkoitetaan ja mitä kaikkea ne voivat merkitä. Yksiselitteisinä markkinoidut näkemykset voivatkin osoittautua monimutkaisemmiksi kuin miltä pintapuolisesti näyttää.

Jumaltermit ovat retoriikan ydintä, joita taitavat puhujat käyttävät hyväkseen ja joiden kohdalla valistunut yleisö osaa olla erityisen tarkkaavainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *