Huippupuheenkirjoittajat Cambridgessa – matkaraportti

westminster
Kuvassa Westminster College, jossa tapahtuma järjestettiin.

UK’s Speechwriters’ Guild järjesti huippuluokan workshopin ja seminaarin puheenkirjoittajille Englannin Cambridgessa 15.-17.4. Osallistuin viime syksynä vastaavanlaiseen tapahtumaan Amsterdamissa ja sen innoittamana olin kärppänä paikalla myös tällä kertaa.

Ennakkotietojen perusteella tapahtuma vaikutti erittäin kiinnostavalta. Puheenkirjoittamisen workshopin veti Eric Schnure, joka on toiminut Al Goren puheenkirjoittajana tämän ollessa Yhdysvaltain varapresidentti.

Seminaaripuhujilla oli kokemusta työskentelystä mm. Britannian parlamentissa, Hollannin valtiovarainministeriössä, Yhdysvaltain ulkoministeriössä, Tanskan tiedeministeriössä ja Walt Disney Companyssa.

Ennen kuin selvitän seminaarin antia yksityiskohtaisemmin, esitän itselleni laajemman kysymyksen: mitä uutta opin? Vastaus: itse asiassa yllättävän vähän.

Tämä ei tarkoita sitä, että puhujat ja esitelmät olisivat olleet huonoja. Eivät ne olleet, päinvastoin. Kaikki puhujat olivat alansa huippuosaajia. Jos esimerkiksi Schnuren workshop määrättäisiin pakolliseksi kaikille suomalaisille ministereiden erityisavustajille ja valtiosihteereille, ministereiden puheiden taso kokisi kvanttihypyn.

Yllätyksekseni kuitenkin huomasin, että puheenkirjoittamisen teorian hallinnassa en jää juuri jälkeen eurooppalaisista alan ammattilaisista. (Käytännön kokemusta heillä on tietenkin rutosti enemmän – ja sillä on paljon merkitystä.) Schnuren sinänsä pätevä workshop ei tarjonnut itselleni yhtään uutta merkittävää oivallusta. Olin vähän odottanut kertomuksia Valkoisen talon arjesta, mutta niitä Schnure ei valitettavasti tällä kertaa tarjoillut.

Seminaarissa kertomuksia puheenkirjoittajan arjesta tuli sitten sitäkin enemmän. Niistä puheenvuoroista olin puolestani odottanut konkreettisia vinkkejä, neuvoja ja työkaluja. Näitäkin tuli, mutta vähemmän kuin olin toivonut.

Parasta antia matkalla oli tutustuminen mielenkiintoisiin ihmisiin. Tapasin puheenkirjoittajia Tanskan ja Hollannin ministeriöistä, Skotlannin parlamentista, Belgiasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Erityisesti Hollannista ja Tanskasta paikalla olivat laajat delegaatiot. Ja aivan terävintä kärkeä myöten: tapasin pääministerien puheenkirjoittajat kummastakin maasta.

Pohjoismaista Tanskasta ja Norjasta on näissä mittelöissä ollut ennenkin osallistujia. Ruotsalaisia en nähnyt. Enkä tietenkään suomalaisia. Tanskan tiedeministerin puheenkirjoittajalta pääsi spontaani naurunhörähdys, kun hän kuuli, mistä olen kotoisin. Että puheenkirjoittaja Suomesta!

Mutta nyt siihen konkreettiseen antiin. Kuten sanottu, Schnure ei tarjonnut mitään radikaalia uutta. Sen kyllä huomasi, että tarinat ovat nyt todella kovaa valuuttaa. Niitä Schnure jaksoi käsitellä hyvin laajasti.

Ja onhan hänellä hyvä pointti: Pieniä tarinoita voi taitava kirjoittaja ripotella puheen täyteen. Tarinat todistetusti muistetaan paremmin kuin kuiva virkamieskieli. Ne liikuttavat tunteita ja herättävät puheenaiheen eloon.

Luulen että hyödyllisin asia monille workshopiin osallistuneille oli retoriikan professori Alan Monroen 1930-luvulla kehittämä rakennemalli erityisesti poliittiselle puheelle.  Olen käsitellyt Monroen mallia kirjassani Vaikuttavan puhumisen taito, mutta tässä nyt kuitenkin uudestaan:

Vaikuttavassa poliittisessa puheessa on viisi osaa:

1) Huomion herättäminen. – Kiinnostus pitää sytyttää välittömästi.

2) Ongelman hahmottaminen. – Muutosta on turha esitellä, jos sille ei ole tarvetta. Ongelma pitää ensin määritellä uskottavasti.

3) Ratkaisun tarjoaminen. – Osoita kuulijoille, että sinulla on ratkaisun avaimet käsissäsi. Sinä voit tarjota ongelmaan helpotuksen.

4) Visualisointi. – Tämä on Monroen mallin oleellisin palikka. Pelkkä tieto saatavilla olevasta ratkaisusta ei motivoi kuulijoita toimintaan. Heidän pitää haluta tarjolla oleva parempi tulevaisuus, ja se onnistuu, kun kuvaat tulevaisuuden heidän silmiensä eteen. Vrt. I have a dream.

5) Kehotus toimintaan. – Tämän ovat myyntimiehet ottaneet omakseen. He ymmärtävät, että toimintaa ei välttämättä synny, jos siihen ei erikseen kehoteta. Tässä poliitikkojenkin kannattaa olla rohkeita. Ihmiset vaeltavat vaaliuurnille todennäköisemmin, jos heitä siihen rohkaistaan.

Toinen iso ohje, jonka Schnure antoi, on kehotus puheiden yksinkertaistamiseen ja lyhentämiseen. Hän kertoi, että Al Goren alaisuudessa ohjeena oli poistaa viimeisestä luonnoksesta vielä 25 % tekstistä. Tämä tekee tietenkin kipeää, koska kirjoittaja on usein ihastunut omiin sanoihinsa, ja nyt ne pitää saattaa pois päiviltä. Puheista tulee näin kuitenkin lähes väistämättä vetävämpiä.

Seminaaripuhujista nostan esille Tom Morrisseyn. Morrissey on työskennellyt ikänsä Disneyllä, ja hänellä oli ennalta arvattavasti paljon sanottavaa tarinoista.

Morrissey esitteli (kaikkien draaman ammattilaisten tunteman) Gustav Freytagin kehittelemän juonimallin, ns. Freytagin pyramidin. Siinä taustojen esittelyä seuraa ristiriita ja nouseva toiminta. Kun kliimaksi on saavutettu, toiminta laskee ja viimeiset jännittävät tilanteet koetaan. Juoni päättyy loppuratkaisuun. (Freytagin pyramidi löytyy mm. Wikipediasta.)

Morrissey rohkaisi soveltamaan Freytagin pyramidia kaikenlaisiin tarinoihin ja puheisiin. Hän kertoi mallin toimivan jopa sellaisissa televisiomainoksissa, jossa ei ole yhtään vuorosanoja, eikä välttämättä edes ihmisiä (vaan esim. eläimiä).

Morrisseylla oli myös hyvä, joskin lopulta aika itsestään selvä pointti puheista ja puheenvuoroista. Puheita ja suullisia esitelmiä ei pidetä tehokkuuden takia. Yleensä paljon tehokkaampaahan olisi jakaa puheenvuoron keskeiset kohdat osallistujille kirjallisesti. Puheita pidetään – ja yleisö kuuntelee niitä – koska ihmiset haluavat tulla viihdytetyiksi. Ja mikäli tässä onnistutaan, myös puheen sanoma painuu tehokkaasti mieleen.

Tässäpä Morrisseyn läksyssä on paljon opittavaa ja opeteltavaa kaikille puhujille.

* * *

Lopuksi pieni mainos: Jos haluat tietää, kuinka Monroen malli ja monet muut puheenkirjoittamisen hienot periaatteet taipuvat oikeaksi puheeksi, tilaa minut kirjoittamaan se. Koulutan myös mielelläni organisaatiosi puheenkirjoittaja-armeijan päivittämään osaamisensa White House -tasolle.

Klikkaa: Puheenkirjoittaja.fi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

16 − 8 =