Puheet tarvitsevat lisää asiakeskeisyyttä

Monesti kuulee sanottavan, että puheen vaikuttavuus ei perustu niinkään puheen sisältöihin vaan aivan muihin seikkoihin, kuten puhujan läsnäoloon ja hänen välittämäänsä tunnetilaan.

Olen jopa törmännyt sellaiseen mielipiteeseen, että jos kyseiset vaikuttavuutta boostaavat elementit ovat läsnä, puheen sisältö voi olla melkein mitä tahansa. Yleisö tempautuu kuitenkin mukaan.

Monet ajattelevat, että suomalaisista puheista puuttuu juuri näitä vaikuttamiskeinoja. Olemme kuulemma liian asiakeskeisiä. Siksi puheet ovat puisevia.

Olen diagnoosin kanssa samaa mieltä – mutta vain osittain.

Olen samaa mieltä siinä, että puhujat voisivat olla rohkeampia ja heittäytyä vapautuneemmin puhetilanteisiin. Erilaiset retoriset keinot – taitavasti käytettynä – voivat nostaa keskinkertaisen puheen hyväksi ja hyvän puheen erinomaiseksi.

Mutta en ole samaa mieltä siitä, ettei sisällöllä olisi merkitystä tai että suomalaisen puheen erityinen synti olisi liiallinen asiakeskeisyys.

”Asiakeskeisyydessä” (joka kyllä hieman hämärä käsite) ei nimittäin ole mitään vikaa. Maailman parhaat puheet – kuten MLK:n I have a dream tai JFK:n virkaanastujaispuhe – ovat ”asiakeskeisiä”. Suosittuja TED-puheita ei katsoisi kukaan, jos ne eivät olisi ”asiakeskeisiä”. Ideas worth spreading.

Suomalaisten puheiden ongelma on ennemminkin se, että puheen viestiä tai viestejä ei ole työstetty tarpeeksi. Keskeiset pointit jäävät epäselviksi, puhe on ahdettu täyteen erilaisia pointteja, punainen lanka on kateissa.

Voisikin siis sanoa, että asiakeskeisyys on harvoin ongelma. Oikeasta asiakeskeisyydestä on päinvastoin yleensä puutetta. Puheenvuoron valmistelussa ei ole jaksettu nähdä vaivaa ja se näkyy löperönä lopputuloksena.

Loistavassa puheessa tarvitaan kaikkia kolmea: ethosta, pathosta ja logosta. Puhujan pitää osoittaa tuntevansa asiansa (ethos). Hänen tulee välittää sen tärkeys ja merkittävyys myös kuulijoille (pathos). Puheen viestin pitää olla myös kristallinkirkas ja helposti omaksuttavissa (logos).

Kun itse koulutan puhujia tai puheenkirjoittajia, lähden aina keskeisten viestien löytämisestä ja hyvästä kielestä. Se on perusta, jolle puhe rakennetaan. Vasta sen jälkeen on paikallaan perehtyä erilaisiin retorisiin (teho)keinoihin ja muihin vaikuttamisen välineisiin.

 

Lisäys 26.8: Hämmentävä löytö: Olin nähtävästi postannut aivan samasta aiheesta kolme vuotta sitten! Seniiliys alkaa näemme vaivata jo nelikymppisenä. Oheisen linkin kautta voit lukea kolme vuotta vanhoja ajatuksiani: https://www.sanahaltuun.fi/2016/12/tarvitsemme-asiakeskeisempia-puheita/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

seven + 2 =