Mistä USA:n presidentin virkaanastujaispuhe on tehty

Yhdysvaltain (virkaatekevällä) presidentillä on edessään kolme tärkeää puhetta, jotka määrittelevät, miten uuden presidentin valtakausi alkaa. Ensimmäinen näistä on voitonpuhe, kun vaali on ratkennut, toinen on virkaanastujaispuhe ja kolmas on presidentin ensimmäinen puhe kongressille.

Voitonpuheessa tiivistetään vaalikampanjan anti ja otetaan voitto kiitollisena mutta nöyränä vastaan. Rituaalisesti vahvassa virkaanastujaispuheessa juuri virkaansa astunut presidentti yleensä pyrkii yhdistämään jakautunutta kanssa. Puhe antaa myös mahdollisuuksia ylevälle sanataiteelle. Kongressille osoitetussa puheessa mennään jo presidentin politiikan yksityiskohtiin.

Näiden kolmen puheen hallitseminen taidolla ja viisaudella antaa presidentille hyvän startin ja johdattaa vaalitulokseen pettyneen kansanosan hyväksynnän kautta uuteen toivoon.

Tänään Donald Trump pitää ensimmäisen puheensa Yhdysvaltain presidenttinä. Mitä on odotettavissa?

Virkaanastujaispuhe on aina ladattu täyteen odotuksia ja jännitystä. Se antaa presidentille ja hänen puheenkirjoittajilleen ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda jotain ikimuistoista.

Puitteet ovat mahtavat. Virkaanasettaminen tapahtuu Washington D.C:n Capitolin edessä. Taustalla seisovat pääkaupungin hallintopalatsit luovat ainutlaatuisen näyttämön.

Toisaalta puhetilannetta vaikeuttaa se, että virkaanastujaisten aikana Washingtonissa on yleensä varsin kylmä. Pitkien puheiden kuunteleminen purevassa viimassa voi ottaa koville.

Yleensä puheenkirjoittajat käyvät läpi muun muassa vanhoja virkaanastujaispuheita, menneiden aikojen kansallissankareiden yleviä sanoja, perustuslakia ja Raamattua. Näihin perusdokumentteihin viitataan suoraan tai epäsuorasti.

Tässä piilee myös virkaanastujaispuheen vaara. Kovassa paineessa puheenkirjoittajat voivat luoda liian juhlallista kieltä, liian korkealentoista runoutta, pompöösiä retoriikkaa. Jos puhe ei sovi presidentin suuhun, vaikutelma on väkinäinen.

Virkaanastujaispuheella on kolme tärkeää tehtävää: Se määrittelee presidenttiä ja hänen politiikkaansa, se kunnioittaa ja myös uudistaa presidentin virkaa ja se pyrkii yhdistämään jakautuneen kansan.

Yhdysvaltain presidenttien virkaanastujaispuheiden kuuluisin lause on John F. Kennedyltä:

And so, my fellow Americans: ask not what your country can do for you; ask what you can do for your country.

Lausahdus on tyylipuhdas kiasmi (tai antimetabolia, eli ABBA-rakenne), ja siten helposti mieleen jäävä viisaus.

(Ammattipuheenkirjoittajat eivät nykyään välttämättä edes puhu kiasmista tai antimetaboliasta vaan ”ask not” -figuurista…)

Hienon lausahduksen alkuperästä on hieman epäselvyyttä. Kennedyn läheinen avustaja ja puheenkirjoittaja Ted Sorensen kertoo omaelämäkerrassaanettei muista, mistä se on peräisin. Sorensen laati virkaanastujaispuheen luonnoksia, ja jossain vaiheessa ”ask not” tuli mukaan.

Yhden teorian mukaan Kennedy oppi ”ask not” -tyylisen sanonnan nuorukaisena Choate Academy High Schoolissa, jossa rehtori George St. Johnin kerrotaan käyttäneen sitä puheissaan.

Kennedyn virkaanastujaispuhe on kokonaisuudessaan upea, ja siinä on lukuisia hienoja kohtia. Se täytti myös tehtävänsä paremmin kuin hyvin, koska se määritteli Kennedyn presidenttiyttä erittäin kirkkaasti.

Puhe kannattaa lukea (esim. täältä) siksikin, koska ”ask not” -lausahdus johtaa hieman harhaan. Puheen paino oli voimakkaasti ja poikkeuksellisesti ulkopolitiikassa; ”ask not” -vetoomus on puolestaan osoitettu Amerikan kansalle.

Ronald Reaganin virkaanastujaispuhe on hyvä esimerkki siitä, kuinka omaa politiikkaa viedään aktiivisesti eteenpäin. Yleensä presidentit ovat joutuneet enemmän tai vähemmän reagoimaan ympärillä olevan maailman tapahtumiin, mutta Reagan ajoi aktiivisesti valtion vallan pienentämistä.

In this present crisis, government is not the solution to our problem; government is the problem.

Ylevää mutta samalla yksinkertaista ja luontevaa ilmaisua etsivien kannattaa lukea Barack Obaman virkaanastujaispuheet (ensimmäinen ja toinen).

Tunnelmaan voi virittäytyä myös tutustumalla kymmeneen tunnettuun lausahdukseen Yhdysvaltain presidenttien virkaanastujaispuheista.

Ja nyt kun olet virittäytynyt tunnelmaan, seuraa mitä Trump tekee. Pyrkiikö hän täyttämään virkaanastujaispuheiden perinteiset tehtävät: oman johtajuuden esittely, presidentin viran kunnioittaminen ja kansakunnan yhdistäminen?

Vaalin jälkeisessä voitonpuheessaan Trump osoitti voivansa pitää – vaalikampanjastaan poikkeavasti – myös maltillisen ja yhteistä maaperää etsivän puheen. Saadaanko sellainen nähdä myös tänä iltana?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

18 + 5 =